Kpl 2 Aurinko- tähti tähtien joukosssa

Maailmankaikkeus sai alkunsa noin 13,7 miljardia vuotta sitten. Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä jolloin äärettömän tiheä ja kuuma tila räjähti ja maailmankaikkeus lähti laajenemaan valoakin nopeammin.

Taustasäteily on kaikkialta avaruudesta tulevaa kolmen kelvinin säteilyä mikroaaltosäteilyä.

Tähtiä ja galakseja alkoi syntyä noin puolen miljardin vuoden kuluttua alkuräjähdyksestä vety- ja heliumkaasujen tiivistyessä. Maailmankaikkeudessa on arviolta yli 200 miljardia galaksia. Jokaisessa galaksissa on miljardeja tähtiä. Galaksit etääntyvät toisistaan edelleen alkuräjähdyksen seurauksena ja siten maailmankaikkeus laajenee edelleen.

Tähti on iso, kaasumainen, valaiseva taivaankappale, jonka ytimessä tapahtuu fuusioreaktioita. Fuusioreaktiossa vapautuu energiaa. Siksi tähti säteilee omaa valoa.

Galaksi on tähtijärjestelmä, joka koostuu sadoista miljardeista tähdistä, niitä kiertävistä taivaankappaleista ja tähtienvälisestä kaasusta ja pölystä. 

Aurinko sijaitsee Linnnunrata nimisen galaksin keskellä

Aurinkokunta on syntynyt noin 4,6 miljardia vuotta sitten pölystä ja kaasusta muodostuvan pyörivän kiekkomaisen pilven tiivistyessä. Pöly- ja kaasupilven pyörimisnopeus kiihtyi ja sen keskustaan, tiheimpään osaan, muodostui Aurinko. Ympärille jääneestä aineesta tiivistyivät planeetat ja kuut.

Supernova on suurimassaisen tähden loppuvaihe, jolloin tähti räjähtää jasen ulko-osat sinkoutuvat avaruuteen. Se näkyy kirkkaana valoilmiönä, supernovaräjähdyksenä, jopa vuosien ajan.

Planeetat jaetaan kahteen ryhmään, kiviplaneettoihin ja kaasuplaneettoihin. Ensimmäiset neljä planeettaa auringosta päin katsottuna ovat kiviplaneettoja ja loput ovat kaasuplaneettoja. 

Planeetat kiertävät Aurinkoa samaan suuntaan.

Kääpiöplaneetat ovat pyöreitä ja koostuvat kivestä ja jäästä. Aurinkokunnan kääpiöplaneettoja ovat muun muassa Pluto, Ceres ja Eris. 

Kuut ovat planeettoja kiertäviä taivaankappaleita. 

Asteroidit ovat epäsäännöllisen muotoisia kivestä, pölystä ja jäästä muodostuvia kappaleita.

Meteoroidit ovat pienempiä kuin asteroidit. Ne muodostuvat kivestä ja metalleista. Maan ilmakehään joutuessaan meteoroidi kuumenee ja syttyy palamaan. Se näkyy maanpinnalle tähdenlentona eli meteorina. Maahan pudonnutta meteoroidia kutsutaan meteoriitiksi. 

Aurinkokunnassa kiertävät komeetat eli pyrstötähdet liikkuvat hyvin soikeilla ja pitkillä radoilla aurinkokunnan ympäri. Ne koostuvat jäästä, sorasta, kivistä ja kivipölystä.

Aurinko on meitä lähimpänä oleva tähti. Aurinko on hehkuvan kuuma, jättiläismäinen kaasupallo. Aurinko koostuu pääosin vedystä ja heliumista. Aurinko on elämänsä puolessa välissä ja siitä tulee punainen jättiläinen sen polttoaineen vähentyessä ja lopulta siitä tulee valkoinen kääpiö. Tähti jäähtyy ja sammuu. Tähden elämä päättyy ja siitä tulee kymä musta kääpiö.

Tähtien elinkaari etenee siten että tähdet syntyvät, säteilevät ja kuolevat. Pienet tähdet elävät pitempään kuin suuret tähdet. Isoissa tähdissä on kuumempi ydin ja siten ne käyttää polttoaineensa nopeammin loppuun. Kun pienimassaiselta tähdeltä loppuu vety, se lakkaa säteilemästä. Tähti luuhistuu ja jäähtyy valkoiseksi kääpiöksi. Suurimassainen tähti räjähtää elämänsä lopussa valtavana supernovana eli tähti loistaa hetken kirkkaampana kuin kokonainen galaksi ja luuhistuu sitten neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi. Musta aukko on äärettömän tiheä keskittymä, jonka painovoima on niin suuri, ettei sieltä pääse pakenemaan edes valo.