Ilmakehä eli atmosfääri koostuu kerroksista, jotka ympäröivät maapalloa. Ilmakehä jaetaan kerroksiin kaasukoostumuksen tai lämpötilan mukaan. Kaasujen tiheyden mukaan ilmakehä jaetaan kahteen kerrokseen, homosfääriin ja heterosfääriin.
Homosfääri käsittää ilmakehän alaosan maanpinnalta noin 100 kilometrin korkeuteen. Heterosfääriksi kutsutaan ilmakehän yläosaa noin 100 kilometrin korkeudelta ylöspäin.
Lämpötilan mukaan jaoteltuna ilmakehän alin kerros, troposfääri, ulottuu päiväntasaajalla noin 16 kilometrin ja navoilla 8 kilometrin korkeuteen. Troposfäärissä tapahtuvat melkein kaikki havaitsemamme sääilmiöt.
Tropospaussissa eli troposfäärin yläosassa ilma saavuttaa tason, jolla viileneminen ja kohoaminen lakkaavat.
Troposfäärin alapuolella on stratosfääri, jossa sijaitsee voimakkaasti ultraviolettisäteilyä imevä otsonikerros. Stratosfääri päättyy stratopaussiin noin 48 kilometrin korkeudessa. Lämpötila pysyy tässä kerroksessa vakiona noin 20 kilometrin korkeuteen asti, minkä yläpuolella se nousee ultraviolettisäteilyn absorboitumisen eli imeytymisen vuoksi lähes nollaan.
Maan stratosfääri mahdollistaa elämän säilymisen, koska se sitoo haitallista ultraviolettisäteilyä.
Helmiäispilvet ovat oikeastaan ainoa paljain silmin nähtävä stratosfäärin ilmiö.
Stratopaussin yläpuolella oleva kerros on mesosfääri. Sen yläraja, mesopaussi, on noin 80-90 kilometrin korkeudella. Mesosfäärin tutuimmat ilmiöt ovat meteorit eli hehkuvat tähdenlennot. Avaruudesta saapuvat meteoroidit törmäävät mesosfäärissä ilmakehään ja hajoavat useimmiten juuri siellä. Toinen, harvinaisempi ilmiö ovat valaisevat yöpilvet.
Termosfääri on ilmakehän ylin kerros. Sen alaosaa kutsutaan ionosfääriksi, koska kaasut ovat siellä ionisoituneessa muodossa. Ionosfäärissä esiintyy revontulia, jotka syntyvät, kun Auringosta tulevat protonit ja elektronit törmäävät ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin.
Ilmakehän kaikkein ulointa, pääosin vetyä ja heliumia sisältävää osaa kutsutaan eksosfääriksi. Ilmakehällä ei ole selkeää rajaa ylärajaa vaan se vain vaihtuu vähitellen avaruudeksi.
Magnetosfääri on Maan magneettikentän vaikutusalue, joka ulottuu kauas ilmakehän ulkopuolelle. Magnetosfäärin saavat aikaan Maan ytimen sähkövirrat. Se ohjaa aurinkotuulen pääosin maapallon ohi. Auringon puolella on kuitenkin sysäysrintama, jossa aurinkotuulen hiukkaset törmäävät magnetosfääriin.
Helmiäispilvet ovat oikeastaan ainoa paljain silmin nähtävä stratosfäärin ilmiö.
Stratopaussin yläpuolella oleva kerros on mesosfääri. Sen yläraja, mesopaussi, on noin 80-90 kilometrin korkeudella. Mesosfäärin tutuimmat ilmiöt ovat meteorit eli hehkuvat tähdenlennot. Avaruudesta saapuvat meteoroidit törmäävät mesosfäärissä ilmakehään ja hajoavat useimmiten juuri siellä. Toinen, harvinaisempi ilmiö ovat valaisevat yöpilvet.
Termosfääri on ilmakehän ylin kerros. Sen alaosaa kutsutaan ionosfääriksi, koska kaasut ovat siellä ionisoituneessa muodossa. Ionosfäärissä esiintyy revontulia, jotka syntyvät, kun Auringosta tulevat protonit ja elektronit törmäävät ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin.
Ilmakehän kaikkein ulointa, pääosin vetyä ja heliumia sisältävää osaa kutsutaan eksosfääriksi. Ilmakehällä ei ole selkeää rajaa ylärajaa vaan se vain vaihtuu vähitellen avaruudeksi.
Magnetosfääri on Maan magneettikentän vaikutusalue, joka ulottuu kauas ilmakehän ulkopuolelle. Magnetosfäärin saavat aikaan Maan ytimen sähkövirrat. Se ohjaa aurinkotuulen pääosin maapallon ohi. Auringon puolella on kuitenkin sysäysrintama, jossa aurinkotuulen hiukkaset törmäävät magnetosfääriin.
Auringon säteily etenee avaruudessa valon nopeudella energiaa menettämättä. Ilmakehän yläosaan saapuvan lyhytaaltoisen säteilyn määrää kutsutaan aurinkovakioksi. Puolet tästä säteilystä saavuttaa maanpinnan ja lähes viidesosa imeytyy eli absorboituu ilmakehään. Loppuosa säteilystä heijastuu pilvistä tai siroaa takaisin avaruuteen ilman molekyyleistä.
Kasvihuoneilmiö
Maan ilmakehä toimii eristävänä kerroksena, joka päästää Auringosta tulevan säteilyn maanpinnalle ja samalla estää Maan lämpösäteilyä karkaamasta suoraan avaruuteen. Tämä on normaali ilmiö, jota ilman maapallolla ei voisi olla elämää. Ihmisen toiminta on voimistanut kasvihuoneilmiötä, mikö on johtanut ilmaston lämpenemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti