Maaperä on maankuoren päällimmäinen osa ja sen alla on kallioperä. Maaperän aines on syntynyt vähitellen kallioperästä aikojen kuluessa. Maaperään on sekoittunut orgaanista ainesta eli kuolleiden eliöiden jäänteistä syntynyttä eloperäistä ainesta. Yhdessä kallioperä ja maaperä muodostavat maankamaran.
Maaperä koostuu maalajeista, jotka sisältävät lajitteita. Lajitteita ovat mm. lohkareet, sora ja hiekka. Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin niiden syntytavan perusteella. Kivennäismaalajit ovat syntyneet kallioperästä rapautumalla. Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kuolleiden kasvien ja eläinten hajotessa. Kivennäismaalajien syntymiseen on vaikuttanut mannerjäätikönja sen sulamisvesien liikkeet. Mannerjäätikkö on liikkuessaan repinyt mukaansa paljon kiviä ja maa-ainesta. Kun mannerjää alkoi sulaa, sen sisällä ollu maa-aines jäi kallioperän päälle sellaisenaan ja näin on syntynyt maalaji nimeltään moreeni. Moreeni on lajittumaton maalaji. Lajittuneita maalajeja ovat sora ja hiekka.
Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne, jonka on saanut aikaan ilmaston, rapautumisen, kasvillisuuden, eläinten ja maaperän hajottajien yhteisvaikutus.
Trooppisessa ilmastossa rankat sateet ja korkea lämpötila aiheuttavat että maaperä rapautuu. Eloperäistä ainetta on pintamaassa vähän, koska hajottajat toimivat tehokkaasti. Näillä alueilla esiintyy latosolimaannoksia. Kuivuessaan se kovettuu lateriitiksi.
 |
| Latosolimaannos |
Havumetsäilmastojen alueella on kosteaa ja viileää, jolloin hapan eloperäinen aines hajoaa hitaasti ja muodostaa podsolin. Sadevesi muuttuu laimeaksi hapoksi valuessaan humuskerroksen läpi ja liuottaa kivennäismaan yläosasta mineraaleja. Humuskerroksen alla oleva uuttumiskerros on vaalean harmaa, koska se sisältää runsaasti kvartsipitoista hiekkaa. Uuttumiskerroksen alla on rikastumiskerros, johon rauta- ja aluminioksidit kertyvät.
 |
| Podsolimaannos |
Aroalueiden maannos on mustamulta eli tsernosemi, joka on erinomaista viljelymaata. Vajovesi huuhtoo pintamaassa olevia ravinteita syvemmälle maaperään, vettä läpäisemättömään lössikerrokseen asti. Kesällä haihtuminen on sateita suurempaa ja syvältä maaperästä nousee ravinnepitoista vettä kapilaarisesti pintakerrokseen, johon on muodostunut tumma humuskerros eli mustamulta.
 |
| Mustamultamaannos |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti