Kpl 13 Biomit päiväntasaajalta navoille

Trooppinen sademetsä

Sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin alueilla, missä on aina lämmintä ja sataa päivittäin. Siellä on paljon eri puulajeja ja puusto kasvaa kerroksittain. Metsässä kasvaa liaaneja ja muita epifyyttejä, kuten orkideoja.
Puilla on usein ilmajuuria, joiden avulla ne ottavat kosteutta sadevedestä ja ilmasta. Lankkujuuret tukevat puita leventämällä korkeampia puita tyvestä. Myös puiden lehdet ovat sopeutuneet päivittäisiin rankkoihin sadekuuroihin.
Hajoamisprosessi on nopea korkean lämpötilan vuoksi. Trooppisten sademetsien häviäminen on vakava ympäristöongelma. Puita kaadetaan liikaa eri tarkoituksien takia, mutta trooppiset metsät eivät kuitenkaan toistuvien hakkuiden jälkeen enää uusiudu, vaan paikalle kasvaa sekundäärimetsää.

Trooppisen sademetsän kerrokset

Subtrooppinen sademetsä

Muodostuvat mantereiden itäosiin, joissa lämpimien merivirtojen takia sataa erityisen runsaasti kesäisin. Lajimäärät ovat pienempiä kuin trooppisissa sademetsissä. Puut ovat suurimmaksi osaksi ainavihantia, mutta osa tiputtaa lehtensä talveksi. Alueet ovat voimakkaasti viljeltyjä.

Savanni

Sijaitsevat trooppisilla alueilla, trooppisten sademetsien etelä- ja pohjois puolella sekä päiväntasaajan alueen ylängöillä. Savanneilla on kasvillisuutta joka kestää kuivien kausien ja sadekausien vaihteluita.

Savannikasvillisuutta on eri tyyppejä. Trooppinen sademetsävaihtuu aluksi kuivametsäksi ja vähitellen kosteaksi ja kuivaksi savanniksi. Kostealla savannilla on yksittäisiä puita ja niiden välissä kasvaa korkeaa heinää. Kuivilla savanneilla kasvaa vain pensaikkoa ja heinää. 

Monsuunimetsä

Sijaitsevat monsuunisateiden alueilla lähinnä Aasiassa. Lajirunsaudeltaan monsuunimetsät muistuttavat trooppisia sademetsiä, mutta sadekausien ja kuivien kausien jakautuminen eri vuodenajoille aiheuttaa sen, ettei puusto ole yhtä tiheää ja korkeaa kuin sademetsissä. Tämä lisää Auringon valon määrää, minkä vuoksi aluskasvillisuutta ja pensaistoa on enemmän. Kasvilajit lisääntyvät eri vuodenaikoina, mikö tuottaa monsuunimetsille tyypillisen vuodenaikaisrytmin.

Aavikko

Aavikot voivat olla joko trooppisia (lämpötila aina yli +18 C), subtrooppisia (lämpötila aina yli +10 C) tai kylmyysaavikoita (kylmän ilmaston aavikot). Aavikoilla ei sada melkein ollenkaan. Aavikoita esiintyy 15. ja 30. leveysasteen välillä, kääntöpiirien tuntumassa sekä mantereiden sisäosissa. Kylmät merivirrat saavat aikaan aavikoita rannikoille. 

Sateiden vähyydestä huolimatta aavikoillakin on kasvillisuutta, kuten mehikasveja. Kasvit ovat sopeutuneet kuiviin olosuhteisiin ja vaihteleviin lämpötiloihin. 

Nahkealehtinen kasvillisuus

Nahkealehtistä eli välimerenkasvillisuutta esiintyy talvisateiden alueella mantereiden länsireunoilla. Kuumat, kuivat kesät ja viileät, sateiset talvet johtuvat välimerenilmastosta ja Auringon zeniittiaseman siirtymisestä. Kasvit ovat sopeutuneet karuun elinympäristöön pienin, vahapintaisin lehdin. Puut ja pensaat ovat ainavihantia ja paksukaarnaisia. Talvisateiden alueella on runsaasti asutusta leudon ilmaston vuoksi. 

Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsä

Kasvavat pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla. Lehtimetsän kasvukautta rytmittävät tasainen ympärivuotinen sademäärä ja selkeät vuodenajat. Euroopassa tyypillisiä puita ovat jalot lehtipuut kuten tammi, vaahtera, jalava, saarni ja lehmus. Lehtimetsävyöhyke on ilmastoltaan ja maaperältään otollista maanviljelylle, joten alueet ovat olleet tiheästi asuttuna jo pitkään. 

Aro

Sijaitsevat mantereiden keskiosissa. Ne ovat lauhkean vyöhykkeen puuttomia ruohostoalueita, joita on lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla. Arojen maannos mustamulta on ravinteikasta ja tämän vuoksi aroilla viljellään ja kasvatetaan karjaa. Kesät ovat kuumia ja talvet ovat viileitä. 

Havumetsät

Havumetsävyöhyke eli taiga ulottuu Pohjois-Amerikasta Pohjois-Euroopan kautta Siperiaan. Puut ovat havupuita, jotka ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Puulajeja ovat erityyppiset männyt ja kuuset. Koska puut ovat ikivihreitä, eli ne ei pudota lehtiään, ne luovat metsiin jatkuvan varjostuksen. Tämä vähentää pensaiston ja aluskasvillisuuden lajimääriä. Aluskasvillisuutta on kuitenkin aina - joko sammalia, jäkäliä tai varpukasveja. 

Koska havumetsävyöhykkeellä sataa enemmän kuin ilmaan haihtuu kosteutta, soistuminen on voimakasta. 

Tundra

Tundrakasvillisuutta esiintyy kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpimmimmän kuukauden keskilämpötila on aina alle +10 astetta. Maaperä on ikuisessa roudassa. Kesäisin kasvaa varpukasveja, sammalia ja jäkäliä. Tundralla ei kasva puita. Suot ovat siellä yleisiä, koska ikirouta estää sulamisvesien imeytymisen maahan, haihduntaa ei juuri ole ja maa on alavaa, eli sulamisvedet eivät pääse valumaan pois. Asutus on harvaa. 

Vuoristojen kasvillisuus

Kasvillisuusvyöhykkeet muuttuvat nopeasti vuoren rinnettä ylös mentäessä koska lämpötila kylmenee korkeammalle mennessä. Päiväntasaajalla sijaitsevien vuoristojen rinteillä esiintyvät samat kasvillisuusvyöhykkeet kuin kuljettaessa maan pinnalla päiväntasaajalta napoja kohti. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä alemmaksi puuraja laskee. 

Kilimanjaro

Alpit