Maa sai alkunsa noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Maapallo on rakenteeltaan kerroksellinen ja maan sisäosissa on raskaita alkuaineita ja keveämmät aineet ovat maan pintakerroksissa.
Maapallon sisärakenne jaetaan kolmeen kerrokseen: ytimeen, vaippaan ja kuoreen. Sisimpänä maapallon keskellä on sisäydin. Sen ympärillä on ulkoydin joka aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja.
Tämä muodostaa maapallon magneettikentän.
Magneettiset navat ovat ytimen virtausten takia liikkeessä.
Vaippakerros sijaitsee maapallon ulkoytimen ja kuoren välissä. Se muodostuu alavaippakerroksesta ja ylävaipasta. Maapallon kuori on kiinteää kiveä, joka kelluu vaipan päällä.
Maapallon kuorikerros muodostuu useista litosfääreistä jotka liikkuvat eri suuntiin. Uutta Maan kuorta syntyy valtameren keskiselänteellä. Keskiselänteelle muodostuu yleensä vuorijono.
Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi laatta painuu kevyemmän alle ja tälle alueelle muodostuu alityöntövyöhyke ja näillä alueilla tapahtuu usein maanjäristyksiä.
Laattojen törmäyskohtaan syntyy syvä syvänmerenhauta. Rannikolle mantereiden laatan reunaan nousee poimuvuoristo.
Jos kaksi mereistä laattaa törmää tapahtuu toisen laatan alityöntö ja paikalle syntyy syvänmerenhauta sekä vulkaaninen saarikaari.
Kahden mantereisen laatan törmätessä muodostuu korkea vuoristo.
Litosfäärilaattojen hankaussaumoissa havaitaan toistuvasti heikkoja maanjäristyksiä. Kun sivuavat laatat lukkiutuvat pidemmäksi aikaa paikalleen, jännityksen äkillisestä vapautumisesta voi seurata hyvin voimakas maanjäristys sekä pienempiä jälkijäristyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti